Ensimmäinen valmistunut

Sain viime jouluna lahjaksi lahjakortin lankakauppaan ja päätin ostaa jotain ylellistä lankaa villatakkia varten.  Valinta oli helppo kun näin Manoksen langat. Värin valinta olikin sitten huomattavasti hankalampaa. Mietiskellessäni lueskelin etikettiä tarkemmin ja sieltä pisti silmään oma nimeni. Eli kaimani oli tehnyt tämän ihanan viininpunaisen langan :)

Tapani mukaan ostin liikaa lankaa ja niinpä lisäsin takkiin vielä ison hupun.

Nyt vaan odottelemaan ensi viikoksi luvattua syysmyrskyä.

Tämän takin pitäisi lämmittää pahemmassakin puhurissa.

Toivotan kaikille hyviä tuulia :) 

ps. Henkarinsuojuksen on virkannut isoisoäitini.

Keskeneräisiä ja päättelemättömiä

Minulla on tapanna innosta puhkuen aloittaa uusia neuleita vaikka edelliset ovat vielä pahasti vaiheessa. Siitä luonnollisesti seuraa se ettei mikään valmistu. Heti aamusta otin asiakseni tutkia pussukat ja nyssykät ja katsoa mikä on tilanne.

Ja löytyihän noita.... 2 villatakkia joista puuttuu nappilistat,  6 paria peukalottomia lapasia.

Siinä ne nyt parvekkeella tuulettuu.

Näiden lisäksi löytyi vielä  kolme paria sukkia, yhdet sormikkaat ja lapaset jotka ovat 

päättelyä vailla.

Siinäpä sitä on askaretta lähipäiville tai ehkä jopa viikoille.

Profiilikuva

Lähdin eilen kävelylle ja ajattelin samalla napata itsestäni kuvan profiiliin. Sää oli suurenmoinen ja metsä ihana. Loistavista lähtökohdista huolimatta kuvista tuli melko epäonnistuneita. Olen joskus kuullut sanottavan että kuvista tulee mallin näköisiä.... No niin taisi käydä tälläkin kertaa :)
Mutta metsä vastasi kun sinne huudettiin ja eteeni osui pölkky joka aurinkolasit ja baskerin saatuaan oli kuin ilmetty minä.

Lanka ja LANKA

Ostin sitten minäkin kovasti kehuttua Fabel-lankaa. Epämääräisen kaunista vihertävää ja vaalenpunertavaa long printiä. Lanka tuntui kerässä mukavalta ja pehmeältä, mutta puikoilla ikävän muoviselta. Ja jälkikin oli todella epätasaista vaikka vaihdoin puikkoja ja purkasin pariinkin otteeseen. Ja minä olen erittäin armollinen itselleni virheiden ym sotkujen suhteen :)
Kaukaa katsottuna sukat ovat ihan kivan näköiset.

Ja sitten toinen lanka, ihana Cascade 220 superwash sport josta tyttäreni tahtoi lapaset.

Tämän langan kun sain puikoille tuntui kuin työ valmistuisi itsestään. 

Kasa hyvin syötyjä käpyjä pääsi 

kuvausrekvisiitaksi.

Tiedän kyllä että sukkalangalla ja 100%merinovilla on paljonkin eroa mutta näissä peräkkäisissä

töissä tuo tuntuma todella konkretisoitui.   

No, toivottavasti sukat kuitenkin lämmittävät saajan varpaita.

Värikkäitä syyspäiviä kaikille :)